Heti alussa kerron, että n. puolessavälissä tätä osaa puuttuu jälleen kerran iso läjä kuvia, ja jälleen kerran kiitos kuuluu ScreenGraspille joka päätti taas kerran lopettaa yhteistyön kanssani. Kuvia kumminkin on sen verran, että tämä osa ei tule olemaan lähellekään niin lyhyt kuin edellinen.

~ osa 4 ~

Poikahan sieltä tuli. Pikkuinen sai nimekseen Matt. Matt peri isänsä hiukset ja silmät ja Gabriellen vaalean ihon.

Maplen talo oli siis uusittu lähes kokonaan. Pienihän se edelleen on, mutta silti reilusti isompi kuin edellinen mökki, joka siis jätettiin paikoilleen.

Boriskin oli kokenut muodonmuutoksen. Blondiksi ei miekkonen suostunut, mutta uusi hiustyyli kelpasi. Jotenkin on tuo boriksen esittely jäänyt välistä, joten tähän väliin pikkuinen tietopaketti. Boris on mammonatavoitteinen, elämäntoiveena päästä rikollisuran huipulle. Muuttaessaan tontille Boris työskenteli nettisivujen suunnittelijana (löhöily), josta tosin erosi melkein heti.

Boriksen ja Gabriellen makuuhuoneeseen oli kannettu vaalea kehto jo hieman etuajassa. Suukoteltuaan hetken esikoistaan Gabrielle laski pojan helävaraisesti kehdon pohjalle ja peitteli tämän. Sen jälkeen uunituore äiti kipittelikin takaisin sängynpohjalle jatkamaan keskeytyneitä uniaan.

Aamulla Borista, joka oli sikeästi nukkunut läpi koko yön, odotti yllätys - kehdossa ikkunan alla makasi pieni vauva. Hänen lapsena. Gabrielle olikin noussut aikaisemmin laittamaan aamupalaa.

Boris pääsi vaihtamaan vaipat ensimmäisenä. Gabrielle valmistautui kiireellä töihinlähtöön ja sysäsi tuon karmivalta kuulostavan tehtävän miehelleen. No, hyvinhän se näytti sujuvan, ja pian Mattilla olikin puhtaat vaipat - ihan vain sen takia että pääsisi likaamaan ne heti uudestaan.

Enää Gabriellen ei tarvinnut istua yksin kotona, vaan hän pääsi vihdoin viimein töihin. Virkapuku päälle ja eikun menoksi.

...kodinhoito tosin jäi Boriksen kontolle, jolla oli vapaapäivä. No, tehtävää ainakin oli - siivouksen ohella perheen uusin jäsen tuotti varsin paljon tekemistä. "Syö nyt niin kasvat isoksi ja vahvaksi", Boris mutisi unelmoiden hetkestä jolloin pojasta kasvaisi aikuinen eikä hänen tarvitsisi tehdä enää yhtään mitään.

Todellakin, paljon tehtävää. Talon uudistuksen yhteydessä ostettu hella oli päässyt hieman huonoon kuntoon. No, saippuaa peliin ja jynssäämään!

Heti töistä tultuaan Gabrielle riensi tehrvehtimään lastansa. Mattia taisi tosin kiinnostaa Gabriellen palmikko eikä suinkaan tuo pelottavasti myhäilevä olento.

Boris oli ottanut tavakseen meditoida aina ennen töihinlähtöä. Mikäs siinä, ainakin heräsi kun kyykki pihalla kirpeässä aamuauringossa.

Seuraavana aamuna Gabriellekin liittyi mukaan. "Puhalla, puhalla, hengitä, hengitä", Boris puuskutti yrittäessään itsekin pysyä oikeassa rytmissä.

Boris oli soittanut ajoissa lapsenvahdille, ja pian tuo simien kauhu saapuikin paikalle. "Boris... onko oikeesti turvallista jättää talo ja Matt tuon käsiin?" Gabrielle kuiskasi. "Joojoo, ei noi mitään tee."

...vaan kun Gabrielle saapui töistä kotiin, häntä odottikin enemmän tai vähemmän kamala yllätys. Lastenvahtia oli haitannut likainen vessanpönttö niin paljon, että tämä oli jättänyt Mattin keskelle lattiaa vaippojen (hoitopöytäkin löytyy...) ja likaisten tuttipullojen keskelle.

Gabrielle komensi heti lapsenvahdin pois. "Varokkin jos näin käy toisen kerran!" hän vielä huusi varoitukseksi.

Gabrielle nosti Mattin lattialta ja rutisti tätä rintaansa vasten koko matkan makkariin asti.

Boris tuli töistään ylennys mukanaan. Ilo minkä ylimääräinen raha oli saanut aikaan haihtui kumminkin pois heti kun Boris näki Gabriellen vihaisen ilmeen. "Se oli varmaan vaan sekaisin tän talon takia, eikä löytänyt kaikkia tavaroita", Boris yritti selittää. "Ei se enää tee niin." "No paras olisikin..." Gabrielle mutisi ennen kuin lähti syöttämään Mattin.

--- Tässä välissä ScreenGrasp tilttaa ---

Matt kasvoi taaperoksi, oppi kaikki tarvittavat taidot ja kasvoi lapseksi. Muuta tärkeää tuossa välissä ei tainnut tapahtua... Ylennyksiä taisi tulla jonkun verran, en ole varma.

Boriksen repusta löytyi myös tuo outo kasviteline, jonka kukkia ei huhujen mukaan kuulemma tarvinnut edes kastella! Gabrielle istutti kasvit ja päätti kokeilla niiden kasvattamista.

Matt oli siis kasvanut lapseksi. Varsinainen söpöläinen hänesti sitten tulikin. Kehdon tilalle hankittiin sänky joka väreiltään sopi muuhunkin sisustukseen. "Ei nyt sovi pikkuseikoista tinkiä", Gabrielle sanoi kun valkoinen sänky vaaleansinisine peittoineen rahdattiin sisään.

Boris oli tilannut ruokaa jääkaapin täytteeksi, mutta meditoidessaan takapihalla hän ei kuullut pihalle ajavaa autoa. Matt reippaana lapsena oli viemässä roskia kun huomasi tuon naisen ruokakori kädessään pihamökin ovella. Ei ollut osannut edes oikean oven luo tulla, aijai. No, Matt päätti kumminkin ottaa ruuat vastaan.

No, pian pihalle kaartoikin tuo kammottava, keltainen bussi. Oli Mattin ensimmäinen koulupäivä. Gabrielle vilkutti talon portailta pojan juostessa bussille.

Pian bussin kaarrettua pois pihasta Gabrielle etsi kirjahyllystä kirjan ja rupesi pänttäämään tietoa erilaisista bakteereista. "Oho, pitäisköhän noi leikkuulaudatkin pestä joskus.." Boris sen sijaan tarttui lehteen, ja löysi kuin löysikin etsimänsä - paikan taskuvarkaana. Saa nähdä, mitä siitä tulee kun mies havittelee rikollisneron paikkaa ja vaimo taas työskentelee poliisina...

Boris paistoi munakkaat, kattoi pöydän ja kutsui Gabriellen syömään. Pitkästä aikaa kaksikolla oli aikaa puuhata jotain romanttista. "Ahihi, saanko maistaa palan sun munakkaasta?"

Pian Matt pääsikin pois koulusta. Seiska ei oikein miellyttänyt poikaa. "Äitiii, miksen mä saanut kymppiä vaikka olin ajoissa ja nukuinkin hyvin?!" "Kulta pieni..." "En oo pieni." "...pitää tehdä läksyt, jos aikoo saada kympin." "No auta sitten."

No, Gabriellen avustuksella ne läksyt sitten tulikin tehtyä.

Nyt Mattilla olikin sitten aikaa tuolle tytölle, joka oli tullut koulubussin mukana. "Hei, mitä tässä tapahtu kun en ehtinyt kattoon?" "No kato ne robootit..."

Pian tulikin sitten aika Borikselle häippäistä jälleen töihin. "Oon rikollinen... Hurraa! Oon rikollinen..."

Pienen hetken kuluttua Gabrielle saapui töistä. "Ylennys, ylennys." Karhuryhmän johtajan palkka onkin varsin mukavan tuntuinen, mutta vielä on parantamisen varaa.

Lapsenvahti oli saapunut paikalle. "Vastahan mää tulin..." änkytti hän kun Gabrielle pyysi tätä lähtemään. "Tiedän, tiedän. Voisitko silti poistua?"

Jonkin ajan kuluttua myös Boris saapui kotia. Ylennys mukanaan.

~ osan neljä loppu ~

Pahoittelen edelleen sitä, että osa kuvista puuttuu. Screengraspin temppuilulle ei oikein voi mitään - vaikka ottaa yhden kuvan testiksi ennen kuin alkaa varsinaisesti pelaamaan, se saattaa silti tiltata. No, kommenttia saa silti antaa :>